Tänä aamuna minä ja kollegani kävelimme Tallinnan vanhastakaupungista kohti satamaa. Etsimme kartta kädessä kokoushotellia. Satamasta päin tuli vastaan surkean krapulainen venäläinen nuorimies, joka huuteli meille venäjäksi "Missäs teillä on täällä rautatieasema?". Näytimme että tuonne päin, kilometriä kolmisen. Seuraavaksi poika näytti putkikassiaan ja kysyi "Haluaisitteko ostaa venäläistä votkaa?". Emme halunneet, ei kiitos, ei ole tarpeen. Kävelimme lievästi hihittäen eteenpäin ja poika huusi vielä perään "Entä poltatteko tupakkaa?". Emme polta, ei kiitos, hyvää matkaa. Heräsi kysymyksiä:
a) Puhuvatko venäläiset automaattisesti Virossa venäjää vai oliko tämä vain vähän pöllö?
b) Miksi joku paikallinen kulkisi kartan kanssa ja näytänkö minä vironvenäläiseltä? Miltä vironvenäläinen näyttää?
c) Kannattaako viinan ja tupakan katumyynti Tallinnassa vai oliko nuorukainen tullut humalassa väärälle puolelle lahtea? Missä hän kuvitteli olevansa?
Oi, olisinpa kysynyt. Tämä kohtaaminen oli paljon mielenkiintoisempi kuin se seminaari, johon olin menossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Taitavat puhua venättä, nuo. Puhuvat lujempaa jollet ole venäläinen. Jos vastaat viroksi, saanet turpiisi. Sellaisia isory... nojoo.
Latviassa kaikki on toisin. Todistin Riiassa postikonttorissa jonossa seuraavaa: edelläolevani tulessa vuoroon kassaneiti tervehti häntä lätiksi ja asiakas vastasi myös lätiksi. Tämän jälkeen asiakas alkoi asioimaan venäjäksi ja kassakin puhui myös. Puheesta tuntui siltä että olisivat tunteneet tai tienneet toisensa, ja varmaan silloin tiesivät kielenkin; mutta aloittivat siis lätiksi.
Lähetä kommentti