RUUHKA

Luuletteko että viimeisessä yöbussissa Itikseen on täyttä? Tai Lontoon metrossa, tai Moskovan ensimmäisessä McDonaldsissa? Kokeilkaapa naamiasvälinekauppaa pyhäinpäivän aattona just ennen sulkemisaikaa (älkää vaan menkö aikaisemmin, ei siellä silloin kukaan käy).

En laskenut, montako meitä toiveikkaita oli, mutta puoti oli pieni ja askelet lyhyitä. Seinä olivat jo puoliksi tyhjät. Tuhatjalkaiset ja koppakuoriaiset olivat lopussa, jouduin ottamaan pimeässä hohtavia hämähäkkejä. Myyjät toimivat kuin legioonalaiset, yksi rummutti kassakonetta ja toinen huusi takana summia ja koodeja samalla kun pakkasi asiakkaiden tavaroita. Kassalle päästyäsi olit kolmessakymmenessä sekunnissa ulkona. Silloin tällöin kassaneiti huusi "kaikki ketkä on jonossa, käsi ylös" ja ylösnostettujen käsien jono kiemurteli kahdeksikoilla hyllyjen ympäri ja välissä. Ihan huikeeta meininkiä. Kauppa oli menevinään kuudelta kiinni, mutta itse pääsin sieltä ulos noin varttia yli ja se oli silloin yhtä täynnä kuin tullessani. Toivottavasti siellä maksetaan ylityöt kunnolla.

Merkillepantavaa oli, että yleisö oli hyvällä tuulella. Ehkä perjantai-illan nousuhumalassa tai ehkä muuten vaan iloisessa juhlan odotuksessa. Jos meidän Siwassa tai Tarjoustalossa olisi puoliksikaan sellainen jono, kuuluisi joka puolelta mielenosoituksellista huokailua ja kielennaksuttelua. Heikkohermoisimmat tiuskisivat puolisoilleen ja kailottaisivat protestinuotilla kännyköihinsä. Naamiaspuodissa sen sijaan on kaikenlaista kivaa katsottavaa. Jonossa voi sovitella peruukkeja, huitoa kumimiekalla ja suunnitella että jätkät hei Kaitsulle nää irtobosat.