tiistai 27. marraskuuta 2007

LASINKERÄYSASTIA PIMEÄSSÄ

En tiedä, onko tässä talossa lasinkeräyspistettä vai ei. Kesällä en tarvinnut ja nyt en näe, koska roskiskatoksessa ei tietenkään ole valoja. Siellä pitäisi käydä joskus päiväsaikaan tarkistamassa, mutta silloin olen töissä. Ehkä minun pitää tunnustella kaikkia pönttöjä ja haistella niiden sisustaa. Tai ehkä minun pitää ottaa taskulamppu mukaan, kun lähden aamulla viemään roskia. Sitä äitini ei ikinä antaisi anteeksi, näyttäisin ihan roskavarkaalta. On tää nyt vaikeaa. Kutaleet kaverit ne ovat juoneet vinkkua, ja kelvoton eksä giniä. Tomaattikastikepurkkejakin on muutama, en tiedä kuka niistä on vastuussa.

maanantai 26. marraskuuta 2007

APINA LAITTAA RUOKAA

Kolme useimmin toistuvaa ruoanlaittovirhettäni:

1) Ruoanlaittoa aloittaessa kädet ja kynsinauhat ovat aina hyvän pehmeät, koska ensin pitää tiskata vähintään viikon tiskit. (En laita ruokaa usein.) Pilkon siis ruoka-ainekset pannulle ja rupean laittamaan kynsiä. Ruoka palaa pohjaan. Tätä en tehnyt tänään.

2) Jätän ruoan hautumaan ja menen surffaamaan internettiin. Ruoka palaa pohjaan. Tätäkään en tehnyt tänään.

3) Laitan kaiken jauhelihan/pekonin kerralla kylmälle pannulle ja alan kuumennella. Sitten ihmettelen kun se ei ruskistu ja sitten muistan, ettei se ole ennenkään tällä konstilla ruskistunut. Tämän tein tänään, mutta onneksi en ollut yksin. Lihat voi ilmeisesti ottaa pannulta pois ja laittaa takaisin ruskistumaan vähän kerrallaan.

Hahhaa! Jos en seuraavan kahdenkymmenen minuutin kuluessa tee mitään mokaa, saadaan kohta hyvää carbonaraa.

sunnuntai 18. marraskuuta 2007

JOULUPUKKI

Ystäväni Veera, 9 v., uskoo Joulupukkiin. Siinä iässä se ei ole enää ihan tavallista, ja hyväätarkoittavat koulukaverit yrittävätkin aina välillä lempeästi ohjailla häntä pois satumaailmasta. Vähän aikaa sitten eräs saman luokan poika oli kertonut, mistä tulevat joululahjat: aikuiset ostavat ne. Tämä oli naurattanut Veeraa ihan hysteerisesti: -"Ihan kuin NIILLÄ olisi varaa!"

keskiviikko 14. marraskuuta 2007

ÄÄNIKIRJA

Viime päivinä olen kuunnellut erästä äänikirjaa ja tämä äänikirja, vaikka onkin sydämelleni varsin mieluinen, on vaikuttanut suuresti ajatuksiini ja hahmotukseeni ja kirjoitustapaanikin se on vaikuttanut niin etten enää tiedä, seisonko päälläni vai jaloillani. Sillä kuunneltuani neljäkymmentä kertaa neljäkymmentä tuntia on pääni sekaisin ja on kuin pienet kuoriaiset kömpisivät päässäni, enkä tässä usko juurikaan eroavani muista ihmisistä, vaan kaikkina aikoina ovat ihmisten päät surisseet, kun niihin on mitattu liikaa tietoa. Myös ovat jäseneni kuunnellessani veltostuneet ja takapuoleni muotoutunut mukavan istuimeni muotoiseksi, enkä lopulta tiedä, onko kirjan kuunteleminen ollut minulle hyväksi vai pahaksi.

Kuitenkin minun on sanottava tämän kirjan kunniaksi, että se on paljon parempi kuin Reino Lehväslaihon äänikirjat, jotka on kirjoitettu suurten sotien jälkeen ja jotka totisesti ovat kuin sontakakkaroita korvissani.

sunnuntai 11. marraskuuta 2007

APINA PUHUU LISÄÄ POLITIIKKAA

Entäpä mitä mieltä olette suomalaisesta miehestä, joka ottaa vaimon tosi kaukaa ja sitten väittää sille, että Suomessa aviomiehellä on oikeus kieltää vaimoa menemästä ulos, käyttämästä sähköpostia tai poistumasta huoneesta? Vaikka ihan hyvin tietää ettei ole. Varmasti tietää, jos on käynyt suomalaisen kansakoulun. Minä luulen, että se on ilkeä luuseri, joka otti kielitaidottoman rouvan juuri siksi, että saisi olla jonkun pomo. Suomalaista miestä ei mikään paskauskonto käske eikä laki oikeuta pitämään vaimoa vankina kotona, mutta tämän tyypin on ihan muutenvaan pakko, ja siihen päälle se vielä panettelee minun maatani, prkl.

(Myöskään en ymmärrä, mihin se on hyvä, jos puoliso on koko ajan kotona. Sehän olisi ihan painajaista.)

keskiviikko 7. marraskuuta 2007

TIETOISKU TYHMILLE

Tuliaseet ovat hauskanpitoa varten; niistä kuuluu kova ääni, lähtee hyvä haju ja tuntuu vekkuli täräys. Samalla voi katsoa kuinka hyvin osuu maaliin, tai jos on sitä sorttia jonka ei sovi kohkata turhanpäiten, kuten minun sukuni miehet, voi hankkia vaikka pupua pöytään. Tuliaseilla ei saa osoitella ihmisiä. Jos ampuu ihmistä päin ja osuu johonkin keskelle, niin se ihminen aika varmasti kuolee.

Ei pitäisi olla vaikeaa.