Käytin juuri melkein neljäkymppiä kolmeen kirjaan, kuvakirjaan vieläpä, eikä niissä ole mitään sellaista tietoa, jota en saisi ilmaiseksi netistä. Tai no ehkä tässä "20th century military uniforms" on: ei varmaan löydy ihan heti googlaamalla, millainen oli vietkong-sissin eväsboksi. Tai unkarilaisen panssaridivisioona sen-ja-sen luutnantin pistoolikotelo vuonna 1943. Ensimmäisessä maailmansodassa oli muuten selvästikin tarkoitus naurattaa viholliset kuoliaaksi.
"Kolmas valtakunta: Hitlerin Saksan tärkeimmät tapahtumat päivä päivältä" on vaikeammin perusteltavissa. Tosin sen alkuperäinen hinta, varmaankin viime isänpäivänä, oli ollut 45 euroa ja nyt se maksoi 17, niin että voin ehkä katsoa säästäneeni. Muutenkin kirja vaikuttaa asialliselta, paitsi että kirjoittaja huomauttaa varmuuden vuoksi mahdollisimman monessa kohdassa natsien olleen pahoja, ilkeitä ja vielä tyhmiäkin. Mutta jos ei voi kirjoittaa neutraalisti niin ei voi, kuvakokoelma on joka tapauksessa hyvä ja esitystapa selkeä. Ehkä tämä onkin tarkoitettu koululaisille.
Kaikkein pöllöin ostos oli "Taide ja arkkitehtuuri: Firenze". Se on kovakantinen, käsilaukkukokoinen taidekirja, joka esittelee Firenzen aarteita. Siinä on kartat ja museoiden pohjapiirustukset ja kaikki, ja ostin sen kun näin itseni kulkemassa pitkin museoita sen kanssa. Ihan kuin mulla olisi koskaan varaa mihinkään matkustaa, kun käytän kaikki rahani älyttömyyksiin. Ensin mennään keskellä viikkoa baariin ja seuraavana päivänä kirjakauppaan... Ja tässä kuussa oli tarkoitus pärjätä ilman luottokorttia!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Ei tarvitse kauheasti miettiä miksi sä tuon ensimmäisen kirjan hankit.:)
Ihan tarpeellisilta hankinnoilta noi ylipäätään vaikuttaa.
No heh heh... Siinä on myös kaikenlaisia englantilaisia pyjamia ja ensimmäisen maailmasodan tötteröpäärakuunoita, eikä mitään pelkkiä komistuksia.
Enkä ole ihan varma, miten tulisi suhtautua sun arvioosi tarpeellisuudesta, kun tiedän että teillä on itellänne Marskin kuva kylpyhuoneessa ;)
Kun Marski ilmestyi yli pari vuotta sitten kylppärin seinälle sen piti olla siipan mukaan siinä "ihan vähän aikaa vaan". Näin sitä nainen tottuu vaikka mihin.
Mutta joo, myönnetään, mun tarpeellisuuskäsitykset eivät ehkä ole kaikkein normaalimpia.
Lähetä kommentti