ÄÄNIKIRJA

Viime päivinä olen kuunnellut erästä äänikirjaa ja tämä äänikirja, vaikka onkin sydämelleni varsin mieluinen, on vaikuttanut suuresti ajatuksiini ja hahmotukseeni ja kirjoitustapaanikin se on vaikuttanut niin etten enää tiedä, seisonko päälläni vai jaloillani. Sillä kuunneltuani neljäkymmentä kertaa neljäkymmentä tuntia on pääni sekaisin ja on kuin pienet kuoriaiset kömpisivät päässäni, enkä tässä usko juurikaan eroavani muista ihmisistä, vaan kaikkina aikoina ovat ihmisten päät surisseet, kun niihin on mitattu liikaa tietoa. Myös ovat jäseneni kuunnellessani veltostuneet ja takapuoleni muotoutunut mukavan istuimeni muotoiseksi, enkä lopulta tiedä, onko kirjan kuunteleminen ollut minulle hyväksi vai pahaksi.

Kuitenkin minun on sanottava tämän kirjan kunniaksi, että se on paljon parempi kuin Reino Lehväslaihon äänikirjat, jotka on kirjoitettu suurten sotien jälkeen ja jotka totisesti ovat kuin sontakakkaroita korvissani.